Blogiarkisto

23 lokakuuta 2015

Kuulumisia syksyntuulien tuomana.

Kesä meni tosi nopeasti, vaikka tuntui että hetki sitten se vasta alkoi. Pitkään olen katsonut tätä sivustoani ja miettinyt milloin olisi aika päivittää tänne kuulumisia..Viime merkintä on toukokuun loppupuolelta, ja tähän päivään asti on ehtinyt tapahtua kaikenlaista, niin cosplayn kuin oman henkilökohtaisen elämäni puolella.
Enemmän cosplay-puolen projekteista ja kuvista olen pistänyt ei-enää-kovin-uudelle facebook sivustolle, jonka linkin tulen pistämään jossain vaiheessa profiiliini.

Jospa aloitan kesäkuun alusta, jolloin valmistuin toiseen ammattiini, tarjoilijaksi. Siitä asti elänyt tosiaan Kelan tuilla, täälläpäin kun niitä töitä on vähän omalle alalle. Tällä ajalla on sattunut ja tapahtunut paljon muutakin kuin tuo edellä mainittu. Kesäkuun loppupuolella olin Hyvinkäällä järjestettävässä Hypecon -tapahtumassa auttamassa vänkäröinnissä ja valokuvaajana. Tapasin monia, ihania ihmisiä joista suurinosa jäi kyllä sen viikonlopun aikaisiksi tuttaviksi. Löytyi kyllä myös muutama uusi, joiden kanssa vaihdettiin yhteystietoja ja välillä jopa kuulumisia.

Kesällä vietin aikaa kaverien ja sukulaisten kanssa, joka oli ollut melko minimalisoitua hyvin kiinteän kouluvuoden aikana. Cossien teosta en muista paljoakaan mitään, pitäisi varmaan tehostaa tuota muistia ja kirjoittaa enemmän blogiin :)

Heinäkuussa käväistiin RantaYukissa Espoon suunnalla Memon kanssa, ja käväistyksi se tosiaan kävi, toimittamalla ihmisille kirppistavaroita ennenkuin sade iski tapahtumapaikalle. Cossiakaan en kyseisenä päivänä jaksanut pistää päälle. Rantapäivän jälkeen suunnistimme isolla kaveriporukalle äitini vanhempien mökille viettämään viikkoa ja viikonloppua, pieni kuvaus-sessio siinä tulikin pidettyä Fullmetal Panicin Kanamen kesämekolle, jonka olin ommellut varta vasten RantaYukia varten. Hame on ihanan kevyttä kangasta ja ihanan neutraali asu, jolloin sitä voi pitää jopa ihan itsellään päällä, ilman varsinaista cosplayta.

Elokuussa kävin inspiroitumassa paikallisilla Hakkapeliitta -markkinoilla jousiammuntaan, ja myös Porin suunnalla tapaamassa kaveria, jonka olin vain pikaisesti nähnyt viimeksi Tampere Kuplii -sarjakuvafestareilla cosplay-kilpailu jonossa. Telttailtua ja huumoria tänä kesänä on siis riittänyt monella paikkakunnalla ja monen kaverin kanssa. Elokuussa alkoi myös pienoinen kuumotus jo perinteeksi muodostuneen Traconin kohdalle. Missä vänkäröinti -vuorossa olisin? Missä nukutaan? Mitä, auton saan lainaan!?!

Traconin ja koko syyskuun ajan koin hyvin vahvaa stressiä vieraalla paikkakunnalla ajamisen suhteen. Vastuu autosta, sen kunnosta ja etenkin bensiinin/tankkauksen suhteen pitää kasvaa ihmisenä. Tracon itsessään meni hyvin nopeasti ja kivuttomasti ohi, sain nauttia ihanien ihmisten seurasta ja hölmöstä huumorista. Eikä känkkäränkkä jättänyt mahdollisuutta vierailla luonani sinä aikana. Kyllä se luonne alkaa tämän ikuisesti kilttinä pidetyn ulkokuoren alta ala pikkuhiljaa näyttäytymään, kun tajuan etteivät kaikki mene niin helposti rikki, ja että ihmiset kestävät vaikka en myötäilisi kaikkia asioita ja sanon asiat suoraan. Kaikkea ei tarvitse aina kaunistella.

Viikko ennen Traconia nukkui pois pitkäaikainen lemmikkini, jo 4,5 vuotta saavuttanut Keira-gerbiilini, jonka sisko menehtyi jo pari vuotta aiemmin Traconin aikoihin. En osaa sanoa oliko tuolla tapahtumalla jonkinlaista vaikutusta syyskuun aikaiseen jatkuvaan alaselkä ja vatsanalueen kipeytymiseen ja ikuiselta tuntuvaan känkkäränkkään...?

Syyskuussa Memo tuli käymään luonani ja kävimme Ideaparkissa (poloinen kun ei ollut siellä koskaan ennen käynyt) ja sieltä päivän pohdiskelun (ja 7 tunnin kävelyn) jälkeen matkaan lähti kääpiöhamsteri-talvikko-uros. Sir Majuri Valkosipulimajoneesi aiheuttaa välillä sydän-meni-kurkkuun-aikoja kun päättää yöllä juosta juoksupyörässä niin että kipinät sinkoilee.
Memon vierailun aikana pidimme pienet kuvaukset läheisessä puiden suojaamassa puistossa. Hänen Dipper Pines (Gravity Falls) asua kuvatessani mieleeni muistui että täytyy itse alkaa harjoittaan kuvaamista kunnolla, ettei joka toinen kuva ole heilahtanut ja hutaisten otettu. Ehkei minua ole luotu kameran taakse ^^''
Alunperin itseni piti pistää Elsa-asu päälle, mutta lumikuningattaren kuvauttaminen keskellä syksyä ei tuntunut luontevalta (ja teen parannellun version asusta) niin päätin kuvaututtaa Modern!Elsan joka oli kirjaimellinen kaappicossi lähes kaikista sinisistä vaatteista koostuen jotka löysin vaatekomerostani.

Samoihin aikoihin aloitimme myös valmiiksi jo ensi vuoden asujen tekemisen. Itse olen hullaantunut One Piece -sarjan Dressrosa Arc'n Rebeccan gladiaattori asuun. Kaikessa paljastavaisuudessaan henkilön luonne ja taustatarina oli se joka kolahti. Vaikka itse en lähelläkään ole OP -maailmannaisten mittoja ja "kauneusihanteita", ei se ole estänyt minua tarttumasta haasteeseen. Yksi haateista on armorien ja proppien tekeminen. Tähän asti olen päässyt helpolla luomalla valtikoita Sailor moon-sarjaan, mutta nyt haasteena oli ja on, luoda Rebeccan jalka-armorit, gladiaattorikypärä, miekka ja kilpi.

Tässä kohdin lähdin kokonaan pois omalta mukavuus alueeltani, alueelle jota haluan kehittää palovammojen uhallakin ja etenkin cossaajan tiellä. Kaikkea ei voi pelätä ja vältellä ikuisuuksiin, eikä oppi ojaan kaada.

Nyt olen pitänyt pientä taukoa asun teosta, ja etsinyt välillä satunnaisia tutoriaaleja mitkä materiaalit, työvälineet ja työskentelytavat ovat helppoja vielä aloittelija-tason propin tekijälle on. Kun on vielä hyvin pienet puitteet työpisteestä ja sen rajottautuneisuudesta. Lokakuun alussa olin paikallisen opiston järjestämällä perinnejousi-kurssilla ja siellä sitten piti käyttää erilaisia teknisen puolen sähkövempaimia ja sahoja, joihin olen koskenut varmaan viimeksi seitsemännellä luokalla.

Tuntuu hanakalta lopettaa kuulumisten kirjoittaminen tähän kohtaan. Kiitos teille kaikille jotka olette jaksaneet lukea tämän kaiken, kuulutte elämääni tavalla tai toisella olemalla läsnä juuri siellä missä olette, vaikka kaikkien kanssa en ehkä tule olemaan kontaktissa ilman internettiä.

Oikein hyvää syksyn jatkoa ja mahdollista talven alkua (ellen kirjoita sitten uutta postausta tänne ennen ensi vuotta). Toivon myös ettette saa tälläistä kamalaa kurkku/pää/vatsatauti mikstuuraa jota itse tällä kirjoitus hetkellä poden :'I

-xoxo

1 kommentti:

  1. Mihmih on ikävä sinua ja sinun ihania juttujasi :) Toivon todella että saatais jokin miitti tehtyä et voitais viettää aikaa taas porukalla :)))) vaikka shootata jotain. Ja sun Rebecca tulee olemaan mahtava, koska sun koko asentees on ihan mahtava! Monia haleja sinnepäin!

    VastaaPoista